keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

LUKU 37: KOLME


Pahoitteluni

heräsin vasta

vietettyäni yöni kuumuudessa

aamuni tajuttomuuden vieraana


karkaisin pois

en ottaisi sinua mukaan – ystäväni

et uskoisi maailmaani

päästäisi minua koskettamaan harhaa


tuomiokirkon taakse painuva valo

kirkkaudessaan kaupungin mädän paljastava

toiset syntiin työntävä

synnissään tuntemattomia vahingoittava

en halua olla se tuntematon


kolme on lukuna mieletön

vaatii repimään itsensä rikki

riistämään yltään kuvitellun hitauden


pahoitteluni

ymmärsin vasta

vietettyäni päiväni mieleni vankina

iltani alastomalta taivaalta piilossa