KIINALAISET MAAILMANVALLOITTAJAT
Palaamme nyt seitsemänkymmentä vuotta Kolumbusta edeltäneeseen aikaan ja unohdamme toviksi eurooppalaiset yli-ihmiset varustamaan laivojaan uusia seikkailuja varten. Tämä siksi, sillä nykytutkimuksen mukaan 1400-luvulla, juuri mongolivallan alta vapautunut Kiinan keisarikunta (Keisarinaan Zhu Di) rakennutti suurimmat laivastot, joita maailma oli koskaan nähnyt käskynään niiden ”edetä aina maailmaan ääriin”. Tämä kenties irralliselta tuntuva aihe poikkeaa esseen asetetusta tutkimuskysymyksestä, mutta on silti hyödyllinen muutamalla lauseella huomioitavaksi, sillä se antaa hyvää vahvistusta seuraavan alaotsikon aiheelle, joka käsittelee niitä keinoja, joilla eurooppalaista itsetuntoa on valheellisesti (tai vähintäänkin kyseenalaisin keinoin) pyritty pitämään yllä – ja tämä pitkälti vain silloin, jos kiinalaisten saavutukset löytöretkirintamalla aidosti ovat totta.
Siis lyhyesti: entisen brittiläisen sukellusvenekapteenin Gavin Menzieksen teos 1421 – kun Kiina löysi maailman, väittää kiinalaisten neljän laivaston tehneen vuodesta 1421 eteenpäin ympäri maailman ulottuvia löytöretkiä kahden seuraavan vuoden ajan. Tänä aikana kiinalaislaivastot olisivat kiertäneet pitkälle merivirtojen johdattelemina muun muassa maailman ympäri, perustaneet siirtokuntia Pohjois-Amerikkaan, käyneen molemmilla Napa-alueilla, kuten myös Australiassa, sekä kaukana Tyynen valtameren Pääsiäissaarella (ylipäätään joka paikassa, paitsi ei Euroopassa.) Todisteita Menzies on kaivanut esiin ympäri maailman löytyneistä ennen Kolumbuksen aikaa tehdyistä Amerikan kartoista, uponneista kiinalaisista hylyistä ja eri mantereiden euraasialaisperäisistä viljalajikkeista (ennen eurooppalaisia), sekä kiinalaisesta geeniperimästä paikallisten asukkaiden jälkeläisissä. Huimia väitteitä, vaikka tuonaikaisten kiinalaisten valtavien laivastojen olemassaolo onkin tiedetty jo pitkään. Asian tutkimista vaikeuttaa se, että suurien löytöretkien jälkeen keisari Zhu Din jälkeläiset lopettivat matkat ja tuhosivat niistä jääneet aineistot. Kiina eristi itsensä jälleen ulkomaailmalta.
Aihetta ei eurooppalaisten kantilta muuten tekisi mikään kovinkaan kiintoisaksi, jos Menzies ei teoksessaan väittäisi eurooppalaisten myös tienneen näistä matkoista, kopioineen heiltä karttoja ja vasta niiden turvin uskaltautuneen lähtemään kohti ”tuntematonta”. Jos näin on, mitä se kertoo pelottomista eurooppalaisvalloittajista, ja varsinkin siitä valheellisesta suuruudesta, jota he itselleen ja muille vuosisatojen ajan ovat todistelleet. Sillä tämän päin länsimainen (Pohjois-Amerikkalainen?) kulttuuri kantaa juurensa Kolumbuksesta, joka väitti olevansa ensimmäinen Uudessa maailmassa, vaikka Menzieksen mukaan Kolumbus tiesi, että näin ei ollut. Hänellä oli mukanaan kiinalaisilta peräisin oleva kartta, joka johdatti häntä maineeseen ja kunniaan.
Mutta ihmisen muisti on useimmissa tapauksissa lyhyt ja ajalla on tapana hukuttaa salaisuudet. Johdannon jo käsiteltyä kysymystä mantereiden todellisten löytäjien kunniasta, työksemme jää vielä miettiä kuinka eurooppalaisten suurten löytöretkien jälkeinen aika on onnistuneesti kyennyt pitämän yllä eurooppalaista/länsimaista itsetuntoa, sekä mikä osuus uskonnolla ja kaupallisuudella siinä kaikessa on ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti