lauantai 7. kesäkuuta 2008

HARHALAUKAUKSIA 2: RAUHAN PUOLESTA JALKAPALLOA VASTAAN



Tshekki voitti Sveitsin 1-0, itse veikkasin 3-0, olisi voinut käydä myös niin.


Tämä oli paha, totisesti en olisi halunnut veikata mitään tämän otteluparin suhteen, saati sitten alkaa analysoimaan sitä yhtään sen enempää. Koetetaan saada tämä pikaisesti alta. Urheilullisestihan tässä ei ollut mitään epäselvää, Tshekki on kymmenen kertaa parempi joukkue, ei siitä sen enempää. Mutta Sveitsin muut avut olisivat saattaneet johdattaa sen parempiin tuloksiin, onhan se taistelija, on aina ollut. Ei sinne tunkenut itseään Hitler, ei edes Napoleon Bonaparte, hulluja molemmat. Sveitsillä on aina ollut turvanaan ne korkeat vuoret, en tiedä kuuluvatko ne Alppeihin, en vaivautunut ottamaan selvää sillä asia ei jaksa suuremmin kiinnostaa. Mutta entä kansa vuorten sisällä… ei, en tosiaan tiedä. Mutta tärkeintä on, että maa on saanut säilyttää rauhallisuutensa.


Tshekin rauhallisuus on toisenlaista. Tshekkoslovakia syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä pesänjaossa Saksan sekä Itävalta-Unkarin keisarikuntien raunioille, tämä juuri niin kuin koulussa opetetaan, niin tuota että… Vaan mitä se oli ketään hyödyttämään. Valtion maantieteellinen asema oli kuin puukko Saksan sydämeen ja vielä täyteen asutettu saksalaisia, niitä sudeetteja, Hitlerin lempilapsia heti itävaltalaisten jälkeen. Maan ei auttanut muuta kuin antaa periksi. Ensin saksalaisille, saksalaisten jälkeen venäläisille, tämä juuri niin kuin koulussa… Mutta mitä oli tapahtunut maailmansotien välissä? Eipä mitään sen ihmeellisempää, kuin jotain jolla me suomalaiset olemme ylpeilleet koko itsenäisyytemme ajan, mitä nyt hieman reitiltä poikettiin 1920-30-lukujen taitteessa. No demokratia, perkele, parlamentarismi. Tshekkoslovakia ei taipunut muiden Itä-Euroopan valtioiden tapaan pikkudiktatuuriksi ja ruvennut sitä kautta Hitlerin tai Stalinin marionetiksi. Arvokasta sinänsä mutta ei pelastanut ketään. Pääseikka on kuitenkin pyrkimys rauhaan, ei pakottamalla vaan keskustelemalla ja kuuntelemalla. Tämä rauhanomaisuus jatkui myös kylmän sodan päätyttyä: ei sisällissotia, ei vallankumouksia, vaan kädenpuristus ja Slovakia pitäköön itsensä.


Vaan mikä on lopputulos kun kaksi nyhveröä kohtaavat pelikentällä. Tylsä ottelu, jossa ainoastaan tekninen osaaminen ratkaisee. Tämä tuli jälleen kerran todistettua illan ottelua seuratessa: ei intohimoa, ei väkivaltaa, ainoastaan fair play OK ja Tshekki voittajana kehästä. Hyvä sille, joka jaksaa katsoa jalkapalloa, huono sille, joka uskoo pelaajan koostuvan lopulta jostain muustakin kuin hyvästä sisäsyrjästä ja taitavasta kantapäätaklauksesta. Tshekki rääkkää katsojia vielä välieriin, Sveitsi ei voita ainoatakaan ottelua ja putoaa.

Ei kommentteja: