Ei suosi onni miestä, joka veikkaa silmät puoliksi avoinna (eli puoliksi kiinni), pelkää häviävänsä siinä määrin, ettei uskalla laittaa veikkauksiensa takeeksi rahaa kiinni ja nauttii itse tunnelmasta enemmän kuin lopputuloksesta. No, jos nyt kuitenkin rehellisiä ollaan, omat veikkaukseni turnauksen suhteen nousivat lajin ympärillä velloneesta keskustelusta, elikkä toisten mielipiteistä ja niitä seuratessaan ihminen astuu varsin usein harhaan. Osittainen syy löytyy myös omasta halusta nähdä jatkossa omat suosikit – varsin yleinen syy tämäkin. Ei auttanut Portugalia Henrik Purjehtijan metodit, ei riittänyt maalle sen riemukas peli, kun vastaan asettui jalkapallon yksi kaikkien aikojen suurimmista, mahdollisesti jo kuudetta keisarikuntaa kokoon kasaava Saksa. Kiitos kuitenkin Atlantin joukkueella viihdyttävästä pallonpyörityksestä – tällä kertaa silti taidokkuus hävisi tehokkuuden edessä.
Saksalainen tehokkuus on kuulu kaikkialla maailmassa. Ensi sysäys tälle kulttuurille annettiin luultavimmin 1700-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin Preussin armeija alkoi niittää mainettaan Euroopan sotakentillä. Sanoiksi preussilaisen filosofian loi sotataidon kehittäjä Carl von Clausewitz 1800-luvun alun jättiläisteoksessaan ”Sodankäynnistä.” Osittain Clausewitzin oppien siivittämänä Preussi saavutti historiallisen voittonsa Ranskasta 1871, joka taas loi pohjaa Saksan yhtenäisen keisarikunnan synnylle. Preussilaisen tehokkuuden korvasi nyt saksalainen tehokkuus. Muutamassa vuosikymmenessä Saksa ohitti Ranskan niin väestömäärässä, armeijan koossa ja ulkomaankaupan voitoissa.
Tämä ensimmäinen Saksan tehokkuuskausi päättyi ensimmäiseen maailmansotaan, jonka jälkeen seurasi reilun kymmenen vuoden pituinen epäjärjestyksen aika. Epäjärjestyksen korjaamiseksi tarvittiin Hitler, jonka aikana Saksa saavutti viimeistään maineensa maailman tehokkaimpana valtiona. Kuuluisat moottoritiet rakennettiin, täystyöllisyys saavutettiin, puhumattakaan siitä tehosta jolla sodan aikana Saksan armeija ja insinöörit hankkiutuivat eroon eräänkin kansallisen rodun edustajista, mutta ei siitä tämän enempää. Hitler oli kova poika liioittelemaan, ja vuosi 1945 lopetti hänen tähdenlentonsa.
Tässä tilanteessa ulkovallat osasivat jo varautua Saksan uuteen tehokkuuden nousuun: ensin maa jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen, joista muutamia vuosia myöhemmin kehittyi Länsi-Saksan liittotasavalta ja kansandemokratia DDR. DDR omaksui omanlaisensa tehokkuuden, mutta Preussin tehokkuus periytyi nimenomaisesti Länsi-Saksaan, joka liittokansleri Willy Brandtin menestyksellisen toimien kautta saavutti taloudellisen ihmeen ja jälleenrakennuksen toteutumisen uskomattoman lyhyessä ajassa. Vuonna 1989 DDR ja Länsi-Saksa yhdistyivät ja tehokkuus on myös tuosta vuodesta eteenpäin palvellut maan molempia puoliskoja.
1990-luvulta eteenpäin tehokkuus ei ole enää tyytynyt jättäytymään Saksan rajojen sisäpuolelle. Tästä hyvänä esimerkkinä on päivittäistavarakauppa Lidl, jonka juuret ulottuvat aina 1930-luvulle saakka – Saksan suurimpaan tehokkuuden aikakauteen. Lidl alkoi laajenemisensa Saksan ulkopuolelle 1990-luvun alussa ja sillä on nykyään myymälöitä lähes kaikissa Euroopan maissa. Seuraavaksi luettelo päivittäistavarakaupan säännösluettelosta, joita he arvoaan korostaakseen kutsuvat filosofiakseen:
Asiakastyytyväisyys on tärkein tavoitteemme
Ylivoimainen hinta/laatu -suhde määrittelee kilpailuasemamme
Nopeat päätökset ja selkeät toimintamallit varmistavat menestyksen
Kohtelemme jokaista työntekijäämme oikeudenmukaisesti
Kunnioitamme, tuemme ja kannustamme toisiamme
Käsittelemme sopimukset luottamuksellisesti
Ketjutoimintamme on järjestelmällistä
Kiitos, tunnustus ja rakentava palaute kuuluvat päivittäiseen työhömme
Organisaatiomme on joustava ja varamiehitys on varmistettu
Käyn seuraavaksi kohtia läpi, ja hieman sanojeni painoksi on kai hyvä mainita, että omaan omakohtaisia kokemuksia työskentelystä kyseenomaisessa liikkeessä. Ensinnäkin: asiakastyytyväisyys on heille tärkein tavoite vain siltä osin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä muita ketjuja halvempiin hintoihin – kaikilta muilta osin asiakkaita ei tule liiaksi kunnioittaa. Toinen kohta juontuu samasta asiasta. Nopeilla ja selkeillä toimintamalleilla tarkoitetaan henkilökunnan pitämistä tiukassa kurissa ja talutusnuorassa, ja kun jokaista työntekijää luvataan kohdella oikeudenmukaisesti, se tarkoittaa tasavertaisuutta vittuilun ja uhkailun suhteen. Kunnioitus, tukeminen ja kannustaminen ovat valheita – niiden harjoittaminen on kielletty. Sopimuksien käsittely salaisesti tarkoittaa ainoastaan työnantajaosapuolen etujen takaamista. Ketjutoiminnan järjestelmällisyys sen sijaan pitää paikkansa – pelottavankin hyvin, mutta en tiedä missä määrin se on kenellekään etu, puhutaan sitten asiakkaasta tai työntekijästä. Kiitoksen, tunnustuksen ja rakentavat palautteen voisi korvata uhkailulla, määräilyllä ja haukkumisella. Organisaation joustavuus ja varamiehityksen varmistus… mistä lie ovat nuokaan keksineet. Kerran minut pakotettiin 38:ksan asteen kuumeessa töihin, sillä muuten olisin menettänyt työpaikkani. En mennyt ja menetin – luojan kiitos.
Oli miten oli, tehokas Lidl silti on – yhtä tehokas kuin Preussin armeija, Clausewitzin opit, Hitlerin keskitysleirit ja Saksan jalkapallomaajoukkue. Mitään niistä ei koskaan oikein kunnolla ole osattu kunnioittaa ja niiden lyömiseen on vaadittu valtava määrä työtä, yleisimmin myös yhteistyötä. Uskoisinpa, että Turkin mahdollisuudet keskiviikon ottelussa tulevat olemaan hyvin heikot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti